Syväsmäen nelikko

2010 \| 2009 \| 2008 \| 2007 \| 2006 \| 2005 \| 2004 \| 2003
24.12.2009 - Oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa


20.12.2009 - Kuusenhaussa ja pientä treeniä

Eilen kävi lauma joulukuusimetsässä. Ulkoilua mahtui päivään 3-4 tuntia ja lisäksi autossa matkustamista parin tunnin verran. Belgien piti paimentaa ihmisiä pysymään kasassa. Myös Ruskasta näyttäisi kuoriutuvan hyvä paimen, sen verran se piti sakkia silmällä ja kävi tarkistamassa hitaammin kulkevia. Roope haukkui koko päivän, ja tänään siltä ei ole ääntä enää kunnolla lähtenytkään. Pakkasessa huutaminen ei siis ollut kovin järkevää, mutta selitäpä se tuolle. Lisäksi Roope oli aamulla sen verran jäykän oloinen, että sai aamupalaksi särkylääkettä. Roope rymysi menemään sellaista vauhtia, että ei ihme ollenkaan, lisäksi automatkat päälle. Belgit ovat kulkeneet kaikki neljällä koivella, vaikka toki poikaitten kohtaloa aamulla vähän mielessäni pelkäsinkin. Rolle ja Ruska pääsivät tänään treenaamaan. Tein Rollelle ja Mikolle ykkösluokan tasoisia pieniä koukeroita ja poijat selvisivät niistä vaihtelevasti. Lisää treeniä siis ennen mahdollisia kisoja. Ruska kävi ensimmäistä kertaa hallissa treenaamassa ja olihan se vähän pallo hukassa. Enempi tarinaa löytyy treeniblogista. Pakkaset ovat ilahduttaneet laumaa tällä viikolla. Ei palele elukoita, ja emäntäkin on tarennut kulkea pilkkihaalarissa. Kyllä tämä reilu 10 astetta on ihan riittävästi kuitenkin pidemmän päälle. Keskiviikkona ulkoiltiin upeassa kelissä ja kuvia on lisätty galleriaan. Nyt sataa lisää lunta, joten luvassa taitaa olla valkoinen joulu.
13.12.2009 - Tervetuloa talvi!

Tällä viikolla saatiin maahan kauan odotettua lunta. Emäntäkin uskaltaa paremmin koirien kanssa kuljeksia, kun pimeä ei ole ihan sysipimeää. Lumessa on juostu ja painittu ja sitä on syöty oikein olan takaa. Ja Roope on kuin pahainen kakara juostessaan ja haukkuessaan. Eikä vanhan koiran kroppakaan ole toistaiseksi ollut päättömästä menosta moksiskaan. Rolle ja Mikko palasivat vihdoin agilitytreeneihin tänään, ja hyvin oli mennyt molemmilla. Jännityksellä olen Rollen askellusta sen jälkeen seurannut, mutta toivottavasti turhaan. Tähän asti askel on ollut täysin puhdas. Rolle tosin on jo sitä mieltä, että mitä hittoa se akka koko ajan käskee nousemaan ja tiirailee. Kisasuunnitelmat alkavat pikkuhiljaa varmistua, lisenssi on jo hankittu.. Rasmuksen jalka näyttää edelleen onnettomalta, vaikka lihakset ovat ehkä aavistuksen palautuneetkin. Ja niinpä emäntä ei edelleenkään sydän lämpimänä katso koirien riehumista. Josko tämä pelko tästä joku päivä vielä katoaisi. Muuta meillä ei tällä viikolla olekaan tapahtunut. Ensi viikoksi on luvattu jo kunnon pakkasia, joten katsotaan, miten sitten taretaan touhuta. Ruskasta on kasvanut oikein kivannäköinen neiti. Kuva on tältä viikolta ja ikää kohta 9kk! Niin ja kerkesihän se Rollekin pari viikkoa sitten täyttää jo 5 vuotta.
6.12.2009 - Terveisiä Venäjältä

Rolle-polle toi tullessaan hienoja tuloksia, Venäjän SERTin ja sen lisäksi CACIBin! Rolle oli kuulemma käyttäytynyt kaikinpuolin mallikkaasti. Ja rakastunut matkakumppani Chajaan sen verran, että samaa häkkiinkin olisi pitänyt päästä. Tavoite saavutettiin, seuraavan Cacibin metsästystä sitten reilun vuoden päästä. Aivan mielettömän suuri kiitos Minnalle Rollen mukaan ottamisesta, ja Satulle ja Mikalle myös. Ja tietysti onnea myös Epulle, Jannulle, Sirulle ja Chajalle! Tämän vuoden tapahtumat olivat sitten tässä. Olen kovasti miettinyt uskaltaisinko ilmoittaa Rasmusta tokokisoihin talvikaudella, mutta päätös kallistuu ei:n puolelle. Rasmun kanssa on pärjätty ilman epilepsiakohtauksia 10kk, enkä uskalla hyvää tilannetta riskeerata. Helmikuussahan se sai viimeisimmän kohtauksen hallitokotreenien jälkeen.. Ensi kesänä sitten yrittämään EVl:n korkkausta, jos onni/epäonni sen sallii. Mikko on suunnitellut Rollelle agistartteja talvikaudelle, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Tilanne selkiytynee lähiviikkoina. Näyttelyissä Rollea tuskin kauheasti tulevaisuudessa nähdään, kun tarvittava on nyt toistaiseksi saavutettu. Ruskallekaan ei ole suunnitteilla näytelmiä ennen ensi kesää. Kuvassa Rolle kotimatkalla. Luulisi jätkää jo väsyttävän, kun kotiin asti pääsee.
5.12.2009 - Koirilla on kivaa, ja emäntää hirvittää

Kun Rasmuksen jalka kesti hyvin hiekkakuoppakeikan, ajattelin eilen antaa sen painia täysillä kotipihassakin. Tähän asti pahimmat painit on Rasmulta vielä kielletty. Kädet kyynärpäitä myöten ristissä (tai no, oikeasti kameralla) katselin kolmikon menoa pitkin pihaa. Hirveän hauskaa elukoilla tietenkin oli. Etenkin Rasmun silmät loistivat innosta, kun kieltoja ei koko aikaa sadellutkaan. Tunnin päättömästä painimisesta selvittiin ilman kolhuja, joten jokohan tuon jalan kanssa uskaltaisi vähän hengähtää. Rasmun jalan liike puhdistuu koko ajan, mitä enemmän se liikkuu. Lihakset alkanevat pikkuhiljaa palautua. Kuvia tosiaan otin, valoa ei tosin ollut juurikaan läsnä. Roope pysytteli tuttuun tapaansa sivummalla ja kommentoi välillä päätöntä menoa haukkumalla. Kuvat löytyvät taas kerran galleriasta. Torstainen eläinlääkärireissu meni hyvin. Ruskan silmästä ei löytynyt enää mitään jälkeä aiemmin tapaturmaisesti syntyneestä sarveiskalvohaavasta, hieno juttu. Roopen sydän kuunneltiin myös eikä tilanne ollut mennyt huonommaksi. Sivuääni ei tietenkään ole hävinnyt, mutta mitään keuhko-oireita ei myöskään ole syntynyt. Jatkamme siis samalla lääkityksellä eteenpäin. Rokotukset löysivät tiensä oikeisiin koiriin ja Rolle vetäisi matolääkkeet kitusiinsa herkkujen kera. Huomenna lähtee sitten Rolle reissuun. Peukut pystyyn, että tulostakin tulisi!
2.12.2009 - Vihdoinkin vähän aurinkoa!

Alkavan talven keli on ollut onneton. Vettä, vettä ja joka paikka märkänä. Tänään lämpömittari viimein hilautui pikkuisen pakkasen puolelle ja aurinkokin paistoi siniseltä taivaalta. Kameraa piti toki päästä heti ulkoiluttamaan. Suuntasimme pitkästä aikaa hiekkakuopalle ja kuvia löytyypi galleriasta. Kyllä hirvitti katsoa poikaitten päätöntä menoa pitkästä aikaa, etenkin kiipeilyä ja alastuloa sorakasoilta. Töihinlähtiessäni kotiin kuitenkin jäi neljä neljällä koivella kulkevaa koiraa, huh huh. Roopella oli kuivasta kelistä johtuen kyllä sellainen vauhti, että saa nähdä kolottaako illalla lihaksia.. Hieroja-Minna kävi sunnuntaina hoitamassa jätkät. Roopesta löytyi jumeja, etenkin niistä kohdista, mihin "myyrähypyt" eniten ottavat. Rasmuksesta ja Rollesta löytyi ontumisten tuomia pieniä jumeja. Ei mitään isompaa keneltäkään kuitenkaan. Ruskakin tuntui hierojan käsiin hyvin kehittyneeltä, joten senkin puolesta kaikki on tässä kohtaa kunnossa. Huomenna on sitten vuorossa rokotuksia, madotuksia ja silmätsekkiä. Lisäksi emäntää alkaa pikkuhiljaa jännittää Rollen reissu itärajan taakse. Eihän se ole meidän pieni lellikki koskaan ollut missään reissussa ilman meitä. Nyt touhutaan, mitä touhutaan ja kovasti odotellaan lunta.
21.11.2009 - Toipumista ja treeniä

Aloitetaan nyt hyvistä uutisista. Ruskan silmä näyttäisi parantuneen hyvin. Tippojen määrää on vähennetty, eikä siitä ole aiheutunut mitään oireita. Rokotusreissulla vajaan kahden viikon päästä silmä toki tarkistetaan vielä varmuuden vuoksi. Rasmuksen jalka vaikuttaa ihan ok:lta. Vähän on treenattukin, tosin sattuneesta syystä ei Rasmulle ole palloa palkaksi lentänyt. Pientä epäpuhtautta jalan liikkeessä vielä on, mutta katsotaan, mitä hieroja siitä viikon päästä tuumaa. Samalla hierontaa saavat myös Roope ja Rolle. Rolle sai eilen leptospiroosirokotuksen tehosteen, ja sen jälkeen huomattavasti voimakkaamman rokotusreaktion kuin ensimmäisestä. Reilu tunti rokotuksen jälkeen Rolle oli kauttaaltaan jäykkä ja sekä käveleminen että makaaminen oli hankalaa. Illalla Rolleen nousi lisäksi kuumetta 39,3 astetta. Rolle myös välillä valitti kulkiessaan, että nyt koskee. Rolle sai illalla kipulääkettä, ja aamulla meitä vastassa oli häntää iloisesti heiluttava Rolle. Pikkuisen näyttäisi niskassa olevan jäykkyyttä vielä, muuten olemus on jo lähes normaali. Toivottavasti mitään uusia sivuvaikutuksia ei enää ilmene. Mikon vapaahetki piti käyttää heti hyväksi, joten Ruskan tokoilusta löytyy tuoreita kuvia galleriasta. Ja pientä selostusta treeniblogissa.
15.11.2009 - Vaihtelun vuoksi silmävammaa

Ruska on nyt virallisesti kastettu epäonnisen lauman jäseneksi. Myöhään eilisiltana käytiin pikavisiitillä päivystävän eläinlääkärin luona, kun Ruska onnistui pihalla riekkuessaan satuttamaan silmänsä johonkin. Silmä värjättiin ja sarveiskalvolta paljastuikin haava. Nyt tippoja silmiin ja silmä tarkastetaan uudestaan samalla, kun koirat saavat rokotuksia joulukuun alussa. Lääkärireissu paljasti senkin, että Ruska tarvitsee kopelointiharjoitusta. Oli nimittäin sitä mieltä, että lääkärillä ei ole mitään asiaa Hänen silmäänsä. Alistui kuitenkin kohtaloonsa, kun ei muuta vaihtoehtoa ollut. Aamulla yritti vielä minullekin murista, mutta loppupäivän tipat ovat menneet jo ongelmitta. Koirien riekkuminen on taas pannassa, jotta Ruskan silmä saa aikaa parantua. Tänään silmä on ollut jo koko ajan auki, mutta punainen se on edelleen. Ruskan energiaa purettiin pienin tottistreenein. Kuin myös Rasmuksen. Näiden kahden tohelluksesta tarkemmin treeniblogissa, videotakin on tarjolla. Rolle puolestaan pääsi etsimään esineitä. Ja hienostihan ne alkavat sieltä löytyä ja löytävät tiensä vielä isännällekin. Rollenkin touhuista otettiin pieni videopätkä. Rollen käy hakemassa leptospiroosirokotuksen tehosteen ja Ruskan silmää seurataan tarkasti. Siinäpä ne suunnitelmat.
11.11.2009 - Hei hei jalkapaketti ja kurarukkanen!

Rasmus kävi tänään tohtorissa. Röntgenkuva paljasti, että murtuma on parantunut hyvin, eikä jalkaan ole kehittynyt mitään muutakaan ongelmaa tapaturman vuoksi. Nyt aletaan kuntouttamaan koipea pitkän sairasloman jäljiltä. Melkoisen hurjalta koipi näyttää, kun paketin teippien mukana lähtivät karvat ja lihaksetkin ovat kuudessa viikossa kutistuneet selvästi. Eilisiltana meille satoi reilusti lunta ja siitä on nautittu koirien kanssa kovasti. Tänään otin tuoreita laumapotretteja omalla pihalla. Yksi on etusivulla ja muutama muu lisää galleriassa. Lisäksi muutin lakananvaihdon valokuvaukseen, kun Roope ja Ruska ottivat sängyssä painiottelun. Siitäkin kuvia siis galleriassa. Lisäksi askartelin sunnuntai-iltana galleriaan vanhoja valokuvia. Sellaisia, joita on julkaistu vuosien varrella vanhemmilla kotisivuilla. Etenkin Rekun kuvat saivat hymyn huulille, vaikka silmä samalla kostuikin kovasti. Meidän riemuidiootti. Kuvia pääseepi katsomaan tästä. Rollen reissua lukuunottamatta ei suunnitelmia tällä haavaa ole. Kunhan tuo Rasmus tuosta vähän liikkuu, niin täytyy varata laumalle hieroja-aikaa. Rollellekaan ei tekisi pahaa, kun varvastaan kuitenkin pitkään varoi. Ohjelmassa on myös lauman rokotuksia Rollea lukuunottamatta. Se on reissunsa takia piikkejä jo niskaansa saanut.
9.11.2009 - Reissusuunnitelmia ja koiven jännäämistä

Rollen on tarkoitus suunnata itsepäisyyspäivänä Venäjälle näyttelyyn kasvattaja-Minnan kanssa. Perjantaina käytin Rollen leptospiroosirokotuksella reissua varten, ja rokotuksesta saatiinkin aikaiseksi mojova turvotus niskan ja lavan alueelle. Rolle oli myös viikonlopun yli vähän vaisu. Tohtori kertoi, että tällaiset reaktiot ovat yleisiä leptospiroosirokotusten kohdalla, joten tilanteesta ei tarvitse huolestua. Tehosterokotus olisi tarkoitus hakea parin-kolmen viikon sisällä, ja matolääkettäkin jossain kohtaa. Keskiviikkona suuntaa Rasmus tohtorin pakeille koipensa kanssa. Jännittää aivan pirusti, mikä on tilanne. Juoksemisista ja pienestä sisätreenistä huolimatta koipi on onneksi pysynyt kunnossa. Meillä on siis harrastettu pienimuotoista keittiötreenausta parina päivänä, lähinnä noutokapulan kera. Roope ja Rollekin ovat osallistuneet hyvällä menestyksellä, mutta Rasmun ja Ruskan touhuja löytyy treeniblogista.
5.11.2009 - Varovaista paluuta riekunnan pariin

Poikaitten jalat ovat parantuneet sen verran, että ollaan päästy pikkuisen riekkumisen makuunkin taas. Rolle on saanut jo muutaman päivän riekkua Ruskan kanssa hillitysti ja jalka on kestänyt oireettomana. Täysin päätön juokseminen on ollut vielä kiellettyä. Rasmuksenkin laskin tänään vähäksi aikaa ilakoimaan, toki koko ajan vahtien ja tarvittaessa hilliten. Jalan suojana ollut kurarukkanen ei vauhdissa kestänyt, mutta onneksi jalka näytti kestävän. Roope on piristynyt selvästi, kun ilma on viileä. Ja luntahan tuo elukka rakastaa. Se on jopa paininut Ruskan kanssa päivittäin pihalla myyränmetsästyksen ohessa! Ja pikkukoira menee aivan solmuun onnesta, kun arvokas vanha herra suvaitsee hänen kanssaan leikkiä. Tänään nappailin kuvia pihalla ollessamme. Ne löytyvät jälleen galleriasta. Töihinlähtiessäni kotiin jäi pitkästä aikaa väsynyt lauma, pieni riekkuminen väsytti belgijätkätkin aivan totaalisesti, kun kerrankin pääsivät riehumaan. Rasmuksen vien ensi viikolla tai heti seuraavan viikon alussa tohtoriin kontrollikäynnille. Positiivisin mielin, jos ja kun jalka alkaa riekkumistakin taas kestää. Rollen jalka näyttää sen verran hyvältä, että se ei tarkastusta enää tarvitse. Jos tilanne pysyy näin hyvänä, pääsevät taas agiradoillekin liitämään ensi viikon loppupuolella.
25.10.2009 - Pentunäyttelyä ja koipivammaisia

Ruska kävi tänään ensimmäistä kertaa näyttelyssä. Seisominen (ja avustava isäntä) tarvitsee vielä roimasti harjoitusta, mutta muuten meno oli oikein hyvää. Mitä nyt kerran piti tuomarin syliin hypättyä ja hihnan loputtua kesken kaatua tyylikkäästi selälleen lattialle. Arvostelu on kirjailtu Ruskan näyttelysivulle ja muutama kuva löytyy galleriasta. Tuomarin mielestä Ruska oli löysän oloinen, mikä voisi kuulemma ennustaa tulevaa juoksua. Meidän pienelle Ruskalle!? Jäämme odottamaan jännityksellä. Eiköhän tuo Rolle meille sitten kerro, kun jotain alkaa tapahtua. Sitten nämä meidän koipivammaiset. Rasmuksen ranne on lähtenyt luutumaan hyvin paikalleen. Ehjä se ei silti vielä ole, joten pakettihoitoa jatketaan. Tilanne tarkistetaan taas kolmen viikon kuluttua. Jalka tuntuu kestävän satunnaisia pyrähdyksiä taas paremmin, joten suunta näyttää hyvältä. Rolle-polle pääsi myös läpivalaisuun tassunsa kanssa, kun tohtori löysi varpaan juuresta turvotusta. Siitä samaisesta varpaasta, josta me emme muka enää mitään löytäneet. Kuvasta paljastuikin, että nuljuluissa oli sekä vanha murtuma että tuore, joka nyt oireilee. Liekö vanha murtuma peräisin pentuajalta, kun samaisen varpaan silloin nyrjäytti, en tiedä. Ennuste on tässä kohtaa hyvä, moiset vammat paranevat usein itsekseen ja hyvin. Kolmisen viikkoa on Rollekin kuitenkin rajoitetulla liikunnalla. Torstain jälkeen se ei ole onneksi jalkaa oireillut. Nyt jäädäänkin odottelemaan talvea ja jätkien koipien paranemista, jotta päästään takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. Täällä alkaa olla melkoisen energistä porukkaa suippo-osastolla..
18.10.2009 - Ensilumi tuli ja meni

Ensilumikin se kerkesi tulemaan ja menemään. Pakkasen puolelle mennyt lämpötila on houkutellut myyrät esiin, ja Roope on ollut kavereita vastassa ahkerasti. Myös Ruska on opetellut myyrästyksen saloja, Roopen opastuksella tietenkin. Rasmuksen jalka näyttää paikka paikoin paremmalta. Satunnaiset päättömät riekkuhetket kyllä edelleen verottavat oloa. Virtaa alkaa Rasmussakin olemaan parin viikon levon jäljiltä, ja entistä enemmän pitäisi keretä askel edelle, jotta näiltä riekkuhetkiltä täysin vältyttäisiin. Rollen jalka on oireillut on-off. Välillä se liikkuu täysin puhtaasti ja seuraavana päivänä taas varoo. Levossa on Rolleakin pidetty, vaikka Ruska parhaansa mukaan houkuttelee riehumaan aina kun silmä välttää. Ja pihalla tehdään hirmuisia yllätyshyökkäyksiä leikin toivossa, kuten kuvasta näkyy. Viime yönä jätkät olivat varsin vallattomia ottaessaan minut vastaan töistä. Jätkät ovat olleet keskenään olohuoneessa yksinoloajat, jottei tapahtuisi riekkumista. Ovella on ollut näyttelyhäkki esteenä, ja tähän asti se onkin ollut toimiva. Eilen kuitenkin Rolle hyppäsi häkin päälle ja siitä edelleen eteiseen ja täysiä pihalle minua moikkaamaan. Rasmuksen aikeet kerettiin kieltämään, mutta se teki sitten kamikaze-loikan terassilta syliin. Ja tekikö hyvää toipilaille, no ei. Torstaina lähtevät jätkät tohtoria tapaamaan. Rasmuksen jalasta otetaan näillä näkymin kontrolliröntgen ja Rollen jalkaa tutkaillaan, josko siitä löytyisi joku syy tälle on-off-ontumiselle. Ennen viime yön häkin yli rohellusta jalka oli jo taas täysin oireeton, joten toivotaan, ettei siellä mitään suurempaa vikaa olisi. Ruskan tämänpäiväisestä treenistä on sanailtu treeniblogiin. Viikon päästä Ruskan kanssa rohelletaankin sitten pentunäyttelyssä.
11.10.2009 - Toipilasta siellä ja täällä

Jos aloitetaan kuitenkin hyvistä uutisista. Rasmuksen jalka näyttää parantuneen toivottua tahtia. Se kestää tasaista ja rauhallista liikuntaa, ja Rasmus varaa sille painoa normaalisti. Yhtään räväkämpi liikunta käy tassuun edelleen pahasti, joten sitä vältellään viimeiseen asti. Aina ei vain emäntä kerkeä belgin edelle, ja joskus pieniä lipsahduksia sattuu. Rolle alkoi ontua viime sunnuntaina myös. Kipu saatiin paikallistettua takajalan varpaaseen. Ontumista kesti pari päivää, minkä jälkeen askel oli taas puhdasta. Eilen ontuminen palasi lievänä uudestaan. Tällä kertaa se ei arista mitään tiettyä kohtaa, joten edessä saattaa olla tohtorikeikka. Jos ilman selvitään, täytyy pitää Rollelle paljon tiukempi lepokausi ja kieltää ne pienetkin riekkumiset. Roope pääsi tänään leikkimään kaupunkilaista. Kauhea homma sillä olikin haistella ne kaiken maailman hajut ja koittaa keretä merkkaamaan vielä kaikki tarpeelliset kohdat. Nyt makaa sängyssä aivan raato vanha koira. Ruska on riehunut päättömänä. Kenestäkään ei ole oikein ollut sitä riekuttamaan, ja energiaa on sitten riittänyt kaikkeen epäolennaiseen. Kuten sukkien varastamiseen ja mattojen syömiseen. Tavoitteena olisi nyt toipua itse kunkin. Palataan asiaan taas jonkin ajan kuluttua.
4.10.2009 - Kuulumisia sairastuvalta

Mitäpäs me sairastupalaiset.. Emäntä on ollut muutaman päivän sängyn pohjalla, kun Rasmuksen kantaminen autoon ja tohtoriin ja autoon jne. oli selälle liikaa. Onpahan Rasmuksella leposeuraa, ei tarvitse itsekseen makoilla. Perjantaiaamuna meitä odotti pallojalka-Rasmus. Varpaat olivat yön aikana turvonneet reilusti. Turvotus hävisi nopeasti, kun aukaisimme pakettia vähän alareunasta ja Rasmus liikkui. Jo torstaina Rasmus hyppi sänkyyn ja sohville, kolmella koivella, joten Rasmus sai nukkua eristettynä vailla korkeita paikkoja. Perjantaina se varasi jalalle kävellessä painoa. Viikonlopun aikaan askel on parantunut koko ajan, mikään puhdas se ei jo paketinkaan takia tietenkään ole. Ulkona jalassa pidetään suojatossua, koska taipumaton ranne aiheuttaa jalan laahaamista. Tossu pitää kynnet ja varpaanpäälliset ehjinä, ja paketin kuivana. Vanha herra Roope on pari kertaa yrittänyt haastaa Rasmusta, kun tietää sen olevan heikoilla. Rasmuskin tietää olevansa tässä kohtaa heikompi lenkki, ja käy Roopea silloin tällöin mielistelemässä ja esittämässä kilttiä poikaa. Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. Nyt vain toivotaan parasta jatkoon.
1.10.2009 - Ei ole huono tuuri meitä hylännyt

Tämä meidän tuuri tuntuu kyllä jo aivan uskomattomalta.. Lähdin tänään Rasmuksen kanssa treenaamaan. Ruutu-treenin (joka muuten meni täydellisesti) jälkeen heittelin sille palkaksi palloa ja keräilin samalla merkkejä pois. Yhtäkkiä kuului ulahdus, ja Rasmus toi palloa kolmella koivella kinkaten ja vinkuen. Tassua kosketellessa/nostaessa se vinkui lisää. Hurautin samoin tein lääkäriin ja Rasmus pääsikin moikkaamaan tohtoria. Se aristi selvästi ranteen ulkosyrjän painelua, eikä ranne taipunut normaalisti. Tämän johdosta ranne pääsi läpivalaisuun. Kuvassa näkyikin heikosti ranteen hiusmurtuma. Jalka laitettiin pakettiin ja Rasmus sai kotiinviemisiksi kipulääkettä. Kotona Rasmus on lähinnä nukkunut. Aivan hitaassa vauhdissa se varaa jalalle pikkuisen painoa, mutta pääsääntöisesti hyppii kolmella koivella. Optimistinen jalan toipumisaika on kolmisen viikkoa. Viikon sisällä Rasmun pitäisi ruveta varamaan jalalle painoa, jotta tämä toteutuisi. Ranne muuten oli terve, joten kyseessä on silkkaa huonoa tuuria. Liekö astunut pallon päälle sen kimppuun rynnätessään, en itse tilannetta ehtinyt nähdä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että syksyn kisahaaveet jäävät haaveiksi.
27.9.2009 - Vanhakin koira oppii uusia temppuja

Tänään lauman ohjelmassa oli ruututreeniä. Huvin vuoksi Roopekin pääsi ruutuilemaan. Ja mitäpä ei vanha koira tekisi makkaran eteen! Hirmuinen oli komentaminen, kun piti odottaa lupaa saada singahtaa ruutuun, niin kivaa oli. Rollekin opetteli ruutua höpöhöpö-mielellä, ja hauskaa tuntui silläkin olevan. Rasmusta lähetettiin ruutuun ruokapalkan avulla. Sille on tullut ongelmaksi ruutuun löytäminen, kun se etsii vain ja ainoastaan ohjatun noudon kapuloita merkiltä lähtiessään. Paimen, joka kuvittelee olevansa noutaja. Ruoan avulla ruutu alkoi löytyä huomattavasti paremmin. Mikko kävi apuohjaajana sen palkkaamassa tismalleen ruutuun. Lelupalkan kanssa paikka ei ole ollut niin tarkka. Ruska singahteli muutaman kerran ruutuun makkaran perässä. Lujaa meni, ja hirmuisen onnellisena. Rasmuksen kanssa on jankattu tunnaria jankkaamisen perään. Monen onnistuneen toiston jälkeen tunnari levisi kuin levisikin käsiin, ja vanha maisteluongelma palasi iloksemme. Keinoja on kokeiltu nyt vaikka mitä. Tällä hetkellä väärien kapuloiden päällä on taipuisaa metalliverkkoa, ja Rasmus pääsee hampaineen käsiksi vain omaan kapulaan. Näin saadaan ainakin virhe poistettua ja onnistuneita toistoja. Katsotaan, miten tulevaisuudessa sitten tehdään ja mitä. Kokeessa tunnari ei varmasti tule vielä toimimaan. Sen verran paljon virhettä se on kerennyt tässä muutaman viikon aikana toistamaan. Rollen jälkimisessä on tapahtunut läpimurto. Se ilmaisee kepit täysin omatoimisesti maahanmenemällä!! Kyllä sinne älykääpiön päähänkin jotain joskus uppoaa. Nyt vaan lisää treeniä ja vahvistusta, unohtamatta tottiksen hiomista. Treenikuvia on otettu eilen ja tänään ja ne löytyvät galleriasta. Kyllä se alkaa syksy kuvissakin näkyä. Ensi viikko tiukasti treeniä ja sitten kokeilemaan kokeeseen. Kunhan ei punaista korttia saada, niin tyytyväisiä ollaan.
19.9.2009 - Ruska mätsärissä BIS3!

Pikkukoira otti ja yllätti olemalla isojen punaisten pentujen ykkönen, ja vielä sen lisäksi BIS3! Kehäkäyttäytyminen sujui oikein hienosti. Ravaaminen oli oikeasti ravaamista ja seisomaankin malttoi aina pieneksi hetkeksi pysähtyä. Enempää pysähtymistä ei tuolta sähikäiseltä odotettukaan. Jonkinlaista mörköikää sille taitaa kuitenkin pukata, koska pari kertaa päivän aikana se pöhisi ja meni parin ihmisen luokse varovasti. Pönttöily loppui kuitenkin tarpeeksi napakalla kiellolla. Kehässä Ruska oli oma avoin itsensä ja tuomarit kehuivat sen luonnetta kovasti. Vieraista koirista Ruska ei enää välitä juuri ollenkaan. Leikkivät koirat saavat pikkukoiran kyllä edelleen innostumaan. Ja kuten kuvasta näkyy, meillä oli myös aivan oma kilpailumme, kuka irvistää pelottavimmin. Lisää kuvia löytyy galleriasta. Nyt jäädään odottelemaan ensi kuun pentunäyttelyä hyvillä mielin. Todistetusti Ruska osaa käyttäytyä siivosti!
18.9.2009 - Pitkästä aikaa riekkukuvia

Tänään napsittiin pitkästä aikaa riekkukuvia lauman touhuista. Rasmuksen lempilelu frisbee alkaa olla entinen (kuten kuvasta näkyy), mutta vielä siitä iloa riitti koko pitkänaama-kolmikolle. Ja kuvathan löytyvät tietenkin galleriasta. Ruskallakin on jo sen verran vauhtia, että meno näyttää paikoin täysin päättömältä. Ohjelmaan on kuulunut tokotreeniä. Rasmuksen kanssa on edistytty monessa kohtaa, mutta otettu tuttuun tapaan takapakkiakin. Pari viikkoa on aikaa hioa pakettia kuntoon ennen ensimmäistä koetta. Sen verran ahneeksi tässä edistyksen lomassa kerkesin tulla, että ilmoitin Rasmun kokeeseen myös marraskuun alkuun. Ruska alkaa oivaltaa tottelevaisuuden perusteita. Työn alla ovat sivulletulo ja luoksetulo. Fiksu ja innokas on oppilas, vielä kun emäntä osaisi opastaa niin kuin pitää. Jälkeäkin on tehty, ja Ruska ilmaisi jäljen lopusta löytyneen kepin. Tässäkin lajissa pitäisi emännän kehittyä huimasti, jotta hommaan tulisi varmuutta. Roope on tehnyt pieniä temppuja mielenvirkistykseksi ja Rolle ja Mikko viilaavat luoksetuloa ja noutoja kuntoon. Ja samaa on luvassa jatkossa. Huomenna olisi luvassa mätsäriä Ruskalle, ellei taivaalta tule kauheasti vettä. Poijat saavat jäädä kotiin lepäämään ilman pikkuriiviötä.
6.9.2009 - Syksyn touhuja ja suunnitelmia

On se uskottava, että kesä on ohi. Illat ja yöt ovat taas niin pimeitä, että emäntää hirvittää ja öisin on pitänyt laittaa vähän lämpöäkin päälle. Koirat ovat riehuneet ja treenanneet. Rollen agiliitotreenit jatkuvat taas tauon jälkeen, ja vauhtia riittää edelleen. Kisauran starttaaminen on siirretty ensi vuoteen, ei ole mitään järkeä maksaa lisenssiä enää tässä vaiheessa vuotta muutamien starttien takia. Tokoa ovat koirat opiskelleet kovasti, ja tuloksiakin alkaa syntyä. Rollelle on jankattu kalloon luoksetulon loppuasentoa ohjaajan edessä, ei suinkaan sivulla niinkuin Rolle on asian ymmärtänyt. Tämän jälkeen saavat hiottua noudotkin loppuun asti, kun luovutuspaikka selkiää. Rasmuksen kanssa on opeteltu olemaan siivosti ja suorittamaan EVL:n kiemuroita. Skogsterin Mialta saadut neuvot tuntuvat toimivan erinomaisesti, ja hyvin menneiden treenien johdosta ilmoitin Rasmun kisoihinkin lokakuulle. Ruska on opetellut tottelevaisuuden alkeita onnettoman emännän kanssa. Miten se tuntuukin niin hankalalta aloittaa nollasta? Jospa se tästä. Roopekin pääsi eräs ilta leikkimään tottelevaista koiraa. Noutokapulan se kantoi puskaan ollen sitä mieltä, että sinne se kuuluukin. Pienellä vaatimisella ja lahjomisella toi kuitenkin käteen. Mitäpä ei vanha koira ruoan perässä tekisi. Kuviakin napsittiin iltahämärässä ja ne löytyvät galleriasta. Sitten niitä syksyn suunnitelmia. Rasmus on tosiaan ilmoitettu tokoilemaan Rantasalmelle lokakuun alussa. Ajatus on lähteä katsomaan, miltä se EVL ihan oikeasti tuntuu. Ruska puolestaan lähtee lokakuun lopussa pentunäyttelyyn, vaikka kuinka ajattelin, että ei tänä vuonna mihinkään. Tarkoitus olisi käydä opettelemassa käyttäytymistä mätsärissä ennen näyttelyä. Katsotaan jatkoa näiden jälkeen.
11.8.2009 - Erkkaria, jälkimistä, tottelemista

Paljon on ehtinyt tapahtua sitten viime päivityksen. Viime viikonloppu meni erikoisnäyttelyn merkeissä. Matkaan lähdimme perjantai-iltana asuntovaunun kera ja kotiuduimme myöhään lauantai-iltana. Rolle ja Ruska eivät olleet karavaanielämästä moksiskaan, vaan nukahtivat molemmat samantien, kun tehtiin nukkumaanmenoa. Maalainen-emäntä sen sijaan valvoi lähes koko yön läheisen tien liikennettä kuunnellen. Ei meillä maalla vaan tuollaista melua ole.. Rolle esiintyi avoimessa luokassa saaden ERIn ja ollen epävirallisesti avoimen luokan kuudes. Huono liikkuminen (Rollea ei voinut vähempää kiinnostaa tylsä ympyrän juokseminen) ja viikkoa aiemmin huuleen rymytty haava (pigmentti puuttuu) jättivät Rollen oikeiden sijoitusten ulkopuolelle. Rolle osallistui myös Pyrytuulen kasvattajaluokkaan (4KP) sekä molempien Murun jälkeläisluokkaan (3KP) ja Vilin jälkeläisluokkaan (2KP). Ruska oli mukana kannustusjoukoissa ja sai itselleen monen monta koira- ja ihmisystävää. Paikoin Ruskaa hirvitti vieraiden koirien suuri määrä, mutta suurimmilta osin sillä oli vain kivaa. Rolle on käynyt myös leikkimässä jälkikoiraa Taipalsaarella Maaritin ja Marin opissa. Ja kyllä ne kepit alkavat sieltä nousta. Rasmus ja minä puolestaan teimme visiitin Skogsterin Mian luokse saamaan vinkkejä. Nyt ei muuta kuin treeniä vaan. Kolme viikkoa on vielä kesälomaa kulutettavana, joten aikaa kerrankin pitäisi olla. Ruska opettelee pieniä juttuja, ja Roope olla möllöttää. Mikon lähdettyä viettämään mökki-iltaa kavereiden kera päätin vihdoin istua alas ja päivittää sivuja Rekun osalta. Pari tuntia onkin mennyt pistäen vettä rättiin. Välillä on pitänyt pitää taukoa, jotta silmät kuivuvat sen verran, että näkee taas ruudun. Oli se vaan niin kerpeleen rakas. Nyt on aika ottaa karvaiset kaverit mukaan ja kömpiä nukkumaan. Aina löytyy joku kainaloon sopiva turjake rutisteltavaksi ja kyynelten kuivaajaksi.
16.7.2009 - Laivakoira Ruska

Tänään otettiin tuoreita kuvia uintireissulla. Ruskan ei tarvinnut jäädä rannalle ruikuttamaan, vaan isäntä otti sen laivakoiraksi. Ja kyllä oli pieni koira onnellinen päästessään kyytiin. Kuvia löytyypi galleriasta. En taida ikinä tottua tähän hiljaisuuteen, mikä meillä vallitsee. Koirien juostessakin kuuluu vain tassujen töminä eikä yhtään haukahdusta. Rollen ja Ruskan painiminenkin on aivan hiirenhiljaista. Ja painia onkin kaksikolla viime aikoina riittänyt. Rasmus on vähän orvon oloinen, se ei nuorison painileikeistä kauheasti välitä. Välillä innostuu juoksuttamaan nuorempia perässään, mutta muuten on melko vauhditon. Roope nyt ei muiden kanssa koskaan leikikään, joten sen elämä on ennallaan. Kaikki ottaa oman aikansa. Lauma on saanut ekstra-lällyttelyhuomiota viime aikoina paljon enemmän kuin aiemmin. Rasmuksen kohdalla tämä kostautui sitten treeneissä, kun se päätti taas kerran kokeilla, että kumpi meistä määrää. Palautteen jälkeen homma toimi taas hyvin. En taida koskaan oppia, ettei sen kanssa passaa löysäillä yhtään. Ensi treeni on luultavasti taas helpompi. Rolle on vihdoin tajunnut jotain jälkikepeistä, ehkä siitä vielä valmis joku päivä tulee! Rekun sisko Pyrytuulen Niisku Neiti etsii uutta kotia. Tarkempaa infoa löytyy Pyrytuulen sivuilta.
6.7.2009 - Rolle nappasi viimeisen sertinsä eilen

Rolle kävi Mikon kanssa eilen Hyvinkään näyttelyssä sillä välin, kun emäntä oli töissä. Hienosti pojilla menikin reissu ja kotiintuomisina oli viimeinen tarvittava SERT-ruusuke VSP:n kera! Kiitos Minnalle poikien handlaamisesta näyttelypaikalla. Rollen arvostelu löytyy Rollen näyttelysivulta. Lauma alkaa asettua uusiin uomiinsa. Rasmus ja Rolle juoksevat keskenään ja Ruska opettaa Rollea taas painimaan. Rolle kun ei ole moista kauheasti aikuisiällä enää harrastanut. Eikä meillä riehuta sisällä, kuten kuvasta näkyy.. Uitu on, ja juostu läpi aitaamattoman kasvimaan emännän kerpeleiden säestämänä.. Ja kohta perään aitojen läpi kasvimaan läpi samalla säestyksellä. Vielä siellä eloa on, joten ehkä jotain kerkeää suuhunkin asti. Roope on Roope. Pihalta on löytynyt paljon Rekun aarteita, erilaisissa elämänkaaren kohdissa olevia tennispalloja. Lisäksi sen viimeisenä iltanaan kantama halko on edelleen saunan terassilla. Niin monia muistoja pienestä riemuidiootista. Kiitos kaikille tavalla tai toisella myötäeläneelle ja muistaneelle. Etenkin äiteelle Rekun hyvästä hoidosta niinä päivinä, kun tilanne oli heikoimmillaan ja meidän piti olla töissä. Seuraava tapahtuma onkin sitten varmaan erkkari. Rollen agiliitoja katsotaan uudestaan jossakin kohtaa, kun ne ovat sattuneesta syystä jääneet nyt paitsioon. Jälkikeppejäkin pitäisi takoa herran päähän oikein urakalla.
29.6.2009 - Ajatuksia ja mietteitä

Rekun poismenon aiheuttama ensijärkytys alkaa olla poissa. Jäljellä on aivan sanoinkuvaamaton ikävä ja kaipuu. Koko lauma madotettiin nelisen viikkoa sitten, viikko ennen Ruskan rokotusta. Rekku alkoi oksennella madotuksen jälkeen. Aluksi kokeiltiin antaa Rekulle Antepsinia, ja se tuntuikin vähäksi aikaa auttavan. Juhannusviikolla Rekku alkoi kuitenkin oksennella uudelleen, sen lisäksi se alkoi ontua voimakkaasti vasenta takajalkaansa keskiviikkona ennen juhannusta. Juhannuksen aikaan Rekun vointi huononi selvästi. Se alkoi ontua myös etujalkojaan, ja oikeaa takajalkaa. Syöminenkin loppui lähes kokonaan. Lauantaina ymmärsimme mitata kuumeen, 39,2. Maanantaina lukema oli jo 40 astetta. Vettä Rekku joi onneksi koko ajan itse. Tiistaiksi saimme Imatralta Rekulle lääkäriajan. Rekku tutkittiin laajasti. Röntgenkuvissa luusto näytti hyvältä lantion vanhaa muutosta lukuunottamatta. Verikokeet olivat ok lukuunottamatta vähän koholla olleita tulehdusarvoja. Mahan tähystys paljasti mahan laajat haavaumat. Mitään selvää syytä sille ei heti selvinnyt, joten koepalat lähtivät patologille. Rekku sai roppakaupalla lääkkeitä mahalleen. Ontumisten veikattiin olevan korkeasta kuumeesta johtuvaa kipuilua. Rekun olo parani jonkin verran, mutta kuume pysyi edelleen 39,5 asteessa. Selvästi se ei ontunut, mutta jalat olivat silti jonkin verran huterat. Kuivamuonaan Rekku ei koskenutkaan, mutta purkkiruokaa ja NEUta söi pieniä annoksia hyvällä ruokahalulla. Torstai-iltana Rekku oksensi otettuaan muutaman juoksuaskeleen keppi suussaan. Perjantaina soitin Imatralle lääkärille, koska olimme huolissamme siitä, että vointi ei tuntunut tarpeeksi paranevan. Lääkkeitä jatkettiin suunnitelman mukaan ja jäätiin odottamaan koepalojen tuloksia jatkotoimia varten. Avasin sähköpostin vielä perjantai-lauantai yönä, kun olimme menossa nukkumaan. Sinne olivatkin saapuneet koepalojen tulokset. Sydän jätti pari lyöntiä välistä, kun luimme siinä todella lukevan diffuusi mahalaukun karsinooma. Lausunnossa luki lisäksi, että kliiniset oireet puhkeavat usein vasta, kun kasvain on tunkeutunut syvälle mahalaukun seinämään. Ennuste on huono. Päätöstä ei tarvinnut miettiä. Yö menikin sitten suurimmilta osin valvoessa. Mikko antoi Rekun nukkua tyynypaikalla ja tyytyi itse jalkopääpaikkaan. Lauantaiaamuna soitin vielä Imatran lääkärille ja varmistin, että olemme ymmärtäneet asian oikein. Valitettavasti asia oli niin, Rekun hyväksi ei ollut enää tehtävissä kuin yksi asia. Saimme Rekulle lääkäriajan lauantaiaamupäivälle. Rekku lähti häntä heiluen autoon, se käveli kaupungissa onnellisena ja kerkesi pari koiraa rähjätäkin tuttuun tapaansa. Se sai nauttia odotellessamme rapsutuksista ja läheisyydestä. Näin sen piti tapahtuakin, ennenkuin vointi olisi huonontunut taas. Rekku nukahti rauhallisesti ikiuneen Mikon ja minun rapsutusten ja kyynelten saattelemana. Nyt on yksi huiskahäntä poissa. Kotiintullessa puuttuu yksi haukku. Mikon ei tarvitse iltaisin taistella omasta tyynystään. Kukaan ei komenna heittämään palloa aina uudestaan ja uudestaan. Roopen, Rasmuksen ja Rollen paras kaveri on poissa. Laumassa ei ole kellään samanlaista suhdetta toisiinsa kuin Rekulla oli jokaisen kanssa. Ei sitä aiemmin osannut ajatellakaan, kuinka suuri ja tärkeä rooli Rekulla on laumassa ollut. Elämä tuntuu juuri nyt pirun epäreilulta. Itku tulee monta kertaa päivässä, kun törmää johonkin muistoon. Kuten saunan terassilla olevaan halkoon. Rekku kantoi sen siihen perjantai-iltana ennen nukkumaanmenoa. Siihen se sitten jäi. Ja paljon lisää on varmasti tulossa. Rekku lähti tuhkattavaksi ja tuhkien kohtalo päätetään, kunhan saadaan uurna kotiin. Toisaalta on onni, että lauma on ollut iso. Elämä jatkuu väkisinkin, vaikka suru ei ole vielä väistynytkään. Toisaalta, kuka hullu tämän saman tunnemyrskyn kestää tulevaisuudessa vielä neljä kertaa. Ajatukset kulkevat siis melkoista vuoristorataa. Päällimmäisenä kuitenkin tämä aivan järkyttävä ikävä. Mikko kävi eilen ostamassa kumiveneen, mitä suunniteltiin jo viime kesänä Rekun uittamista varten. Viime kesänä se vaan jäi hankkimatta. Rasmus ja Rolle tykkäsivät kovasti uida pidempää matkaa. Roopekin kävi katselemassa rannassa, että mikäs ihmeen juttu se nyt oli. Ruskakin tuntuu olevan melkoinen vesipeto. Veneen perään se ei sentään lähtenyt, vaan ui pienempiä lenkkejä. Akkakoiratkin olivat lauman seurana. Kuten sanottu, elämä jatkuu väkisinkin.
27.6.2009 - In memoriam Pyrytuulen Nuuskamuikkunen

Tänään on sateenkaarisillalle perustettu tennispallo-purkaamo. Matolääkkeestä alkanut oksentelu olikin jotain paljon vakavampaa, mahasyöpä. Rekku nukkui ikiuneen tänään 27.6.2009. Ikävä on aivan suunnaton.
8.6.2009 - Sitä ja tätä treeniä, ja vapaa-aikaakin

Viime viikolla ollaan keretty taas treenaamaankin. Rasmus, Rolle ja Ruska ovat jäljestäneet, Rekku etsinyt esineitä ja Roope ruokaa. Rasmus tietää, mitä ollaan etsimässä. Kepit nousivat erinomaisesti, vaikka isäntä yrittikin meitä saada sotkettua väittämällä keppien olevan muka jossain muualla. Rolle ehkä tajusi, että jälkeen kuuluu myös keppejä. Keppien maailmaan Rollea aivopestiin kissanruoan voimin. Saa nähdä, mitä tuumaa ensi kerralla. Ruska on tehnyt lyhyitä makkarajälkiä nurmikolle. Pikkulikka alkaa oivaltaa homman juonen hyvin ja herkut löytyvät askelilta hienosti. Ja hirmuinen on protesti, kun jäljeltä pitäisi lähteä pois. Rekun esine-nenä toimii, ja Roopelta eivät luonnollisesti murot jää etsimättä. Eilen kävin tekemässä pojille ykkösluokan tasoisen agiradan, ja hyvinhän se meni! Pientä hienosäätöä paikka paikoin, mutta pääasiassa sulavaa menoa. Ruska oli mukana ja sai sujahdella putkeen. Ja hirmuisen kivaahan se Ruskan mielestä olikin. Kelikin oli sateiden jälkeen sen verran kirkas, että kameraan tarttui muutama kuvakin. Ja nehän löytyvät galleriasta. Eilisiltana kävivät akkakoiratkin kylässä ja vauhtia laumalla taas riitti. Ruska touhusi omiaan pahimpien vauhtien aikaan, ja liittyi seuraan, kun vauhti oli pienellekin sopiva. Riekkukuviakin on lisätty galleriaan. Ruska kävi tänään hakemassa rokotuksen niskaansa, ja sillä oli taas kerran hirmuisen kivaa. Ihmisiä, ruokaa - voiko pieni koira enempää toivoa? Rolle on ilmoitettu Hyvinkään näyttelyyn 5.7. Erkkariin lähtee Rolle myös sitten elokuun alussa. Agikisoja katsellaan Rollelle ja Mikolle kesäkuun lopulle, jos kerkeävät pientä hienosäätöä siihen mennessä tekemään.
1.6.2009 - Vanha herra täytti vuosia

Vanha herra täytti 24.5. vuosia, nyt on jo 12 vuotta kokemusta mittarissa! Eikä vanhuus taida tulla yksin, sillä Roopen tärinäkohtaukset ovat taas palanneet viime viikon aikana. Hoidoksi alkaa taas saada "yliannostuksen" B-vitamiinia, ja tarvittaessa voi saada ylimääräistä vaikka loppuikänsä. Toivotaan, että lisävitamiini auttaa kuten aiemmin. Myös helle verottaa vanhuksen kulkemista. Roope hakeutuu varjoon ja huutelee sieltä aika ajoin hävyttömyyksiä belgeille, jotka jaksavat touhottaa lämmöstä huolimatta. Ruska oli mukana Rasmuksen tokotreeneissä lauantaina, enkä minä malttanut olla kokeilematta sen kanssakin pieniä juttuja. Juusto on pop! Aikaan saatiin vähän istumista ja maahanmenoa, ja lisäksi vauhdikkaita luoksetuloja. Samalla napsittiin Ruskasta tuoreita kuvia, jotka ovat galleriasta. Rasmuksen treeni meni vireen puolesta erinomaisesti. Hyvin pientä ääntelyä, jonka sai käskettyä pois. Ensi viikoksi olen varannut meille yksityistunnin Riikka Pulliaiselta, jotta saataisiin jotain tavoitetta aikaan. Hellettä oli, ja kyllä se vähän belgienkin menoa hidasti päiväsaikaan. Emäntä vietti viikonlopun töissä ilmastoidussa tilassa, joten hikoilu jäi muiden harteille. Tänä viikonloppuna nautin sitten siitä vajaasta kymmenestä asteesta kaatosateessa grilliherkkujen kera, vaikka väkisin!
21.5.2009 - Näyttelykausi on avattu, ja sertin kera!

Rolle yllätti kaksijalkaiset tänään näyttelyrintamalla ollen ROP ja saaden toisen sertinsä! Isäntä jäi tänään kotimieheksi, eikä uskonut tulosta todeksi, kun kesken päivän soittelin kuulumisia. Eikai meidän pieni Rolle.. Lisäksi Rolle esiintyi Pyrytuulen kasvattajaryhmässä, joka oli lopulta BIS2. Rollen arvostelu on kirjoitettu Rollen näyttelysivulle. Ruskan kanssa on kuljettu ympäri kyliä, ja Ruskalla on aina hauskaa. Isojen perskarvat alkavat olla vaarassa, kun pieni riiviö vaanii ja hyökkää kimppuun. Kuin myös kaikki tavara, mikä pienen suuhun mahtuu. Muutamat lyhyet yksinolot ovat menneet hyvin, joten hyvillä mielin voi palata ensi viikolla töihin. Teen koko viikon iltaa, joten yksinoloa ei koirille tulekaan paria tuntia enempää per päivä. Kesän ensimmäinen ukkosmyräkkä tavoitti Syväsmäen tänään. Roope tuttuun tapaan oli ollut levoton ja belgit eivät olleet jyrinöitä huomanneetkaan. Ohjelmassa seuraavaksi? Ei mitään tietoa. Treenataan ja kuljetaan, ja toivotaan jokaiselle terveyttä. Minä ostin itselleni Back On Track -selkävyön, eikä ole tarvinnut särkylääkepurkilla käydä kertaakaan käytön aloittamisen jälkeen. Onko vaikutus oikea vaiko korvien välissä? Ei ole niin väliä, pääasia että auttaa.
18.5.2009 - Rolle kävi mölliagiliitelemässä

Rolle kävi männäviikolla agiliitelemässä möllikisoissa. Ensimmäinen yritys oli molempien poikien osalta melkoista sählinkiä, mutta uusintayrityksellä tulokseksi tuli 5 yhden tippuneen riman johdosta. Hyvä pojat! Jälkimmäinen rata otettiin videolle ja sen voi katsella galleriasta. Kisatavoite on edelleen kesäkuun lopulla. Ruska oli mukana mölleissä tutustumassa ihmisiin ja koiriin. Pikkuisen sillä oli epäilyksiä "vääränrotuisten" suhteen, mutta kävi kaikkia kuitenkin moikkaamassa. Ihmiset ovat Ruskan mielestä kivoja kaikki. Autossa odottaminen ja matkustaminen sujuivat hienosti. Rekku ja Rolle järjestivät Ruskalle epämieluisan yllätyksen eräs ilta. Keittiön pöydän alla oli ilmeisesti joku todella hyvä ruoan murunen, josta saivat riidan aikaiseksi kaataen keittiön tuolitkin sekä itsensä että Ruskan päälle. Ruska on ollut sen jälkeen varovaisempi, etenkin isojen juostessa haukkuen kohti. Tänään meni kuitenkin jätkien kanssa kovasti riekkuen, joten on tainnut tapahtuneen unohtaa tyystin. Ilta-auringossa napsaistuja kuvia löytyy galleriasta. Minä lomailen vielä tämän viikon. Tämä päivä on mennyt haravoidessa pihaa ja polttaessa nahkaa. Ja vielä vähän jäi huomisellekin. Mikon ohjelmassa oli vielä illalla auton korjausta, joten koirat ovat viettäneet käytännössä koko päivän pihalla nauttien elämästä. Tällä hetkellä ovat vailla iltaruokaa ja yöunta.
13.5.2009 - Nelikko on nyt viisikko

Eilen reissattiin Norjaan hakemaan Ruskaa kotiin. Aamuyöstä startattiin kohti Helsinki-Vantaata ja illalla palattiin kotiin auringon laskiessa. Ruska ja äitinsä ovat molemmat aivan upeita tapauksia. Yksi Ruskan veli kävi myös paikan päällä ja oli aivan samanlainen avoin ja reipas kuin Ruskakin. Lisäksi kasvattaja Ann-Merethen kanssa ajatukset osuivat livenäkin keskustellessa yksiin. Ruska hurmasi lentokentällä lukuisia ihmisiä kulkemalla häntä pystyssä ja hakemalla rapsutukset kaikilta niitä tarjoavilta. Lentokoneessa piti kiukutella nousun ja laskun ajan, ja melkoisen äänekkäästi sen tekeekin. Automatka Helsingistä kotiin sujui hyvin välillä sylissä, ja välillä kontissa nukkuen. Pojat ottivat Ruskan illalla hyvin vastaan, mutta yöksi Mikko ja Ruska jäivät portin taakse nukkumaan, varmuuden vuoksi. Tänään ollaan opeteltu elämää pihamaata tutkien. Vielä ei poikien vauhtiin lähde leikkimään, mutta muuten menee ja touhottaa, minkä kerkiää. Haravan jahtaaminen on erityisen hauskaa! Galleriaan on lisätty paljon kuvia pienestä söpöläisestä. Kiitos Minnalle mahdollisuudesta saada kakara tänne kasvamaan. Aika näyttää, mitä sen kanssa aletaan harrastamaan. Ensin opetellaan kuitenkin arkea. Pojat kävivät heittämässä talviturkkinsa viime viikolla, siitäkin kuvia Galleriassa.
7.5.2009 - Jokaiselle jotakin

Roope pääsi tänään tämän kevään ensimmäiselle jäljelle takametsikköön. Kippuran huomio oli alkuun täysin myyränmetsästyksessä, mutta ensimmäisen ruokapurkin bongattuaan alkoi jälkikin löytyä. Ruokaa olisi vanhuksen mielestä saanut purkeissa olla enemmän, ja pari purkkia kokikin karun kohtalon, kun niistä piti pienimmätkin hajut saada kitusiin. Roopelta jäi metsään ruokapurkkien kansia, jotka Rekku sai käydä sitten etsimässä. Hyvinhän ne löytyivät, vaikka välillä vähän lentelivätkin suusta. Kova ja ohut muovi taitaisi tarvita useampia hampaita, jotta pysyisi aisoissa. Muutama kuva löytyy Galleriasta. Rasmus ja Rolle kävivät tottistelemassa. Rollen ohjelmassa oli noutoa ja luoksetulon loppuasentoa. Rasmus puolestaan teki hienoa, hiljaista ja hallittua seuraamista. Lisäksi vahvistettiin ruudussa lelupalkkaa, jotta päästäisiin ruoan haistelusta eroon. Aika nopeasti näyttäisi tuottavan tulosta, koska nenä kävi tänään jo huomattavasti vähemmän! Vielä muutama päivä töitä ja kärvistelyä. Tiistaina startataan kohta Norjaa hakemaan "Ruska" kotiin. Mikko pitää viikon pentuloman, ja minä pari viikkoa. Päästään Ruskan kanssa opettelemaan tapoja ja katselemaan maailman menoa. Seuraavat kuulumiset sitten Syväsmäen viisikosta!
2.5.2009 - Tokokoulutusta ja kelistä nauttimista

Tänään käytiin Rasmuksen kanssa Christa Enqvistin tokokoulutuksessa. Vinkkejä haettiin ruutuun sekä ohjattuun noutoon, ja niitä saatiin. Nyt siis vaan lisää treeniä. Tänään selvittiin ilman välienselvittelyjä, joten aiemmin tehdyistä vaatimistreeneistä on ollut selkeästi apua. Jatkossa tasapainoisesti vaatimista ja kiva-kivaa, josko se alkaisi kestää hanskassa. Rekku ja Rolle ovat etsineet tänään esineitä. Rolle on muutaman treenin aikana edistynyt huimasti. Nenä käy ja esineet löytyvät. Rekku osaa homman erinomaisesti, tosin sen mielestä olisi kiva silputa kaikki esineet. Se Rekulle paikoin sallittakoon, koska sen ei ole tarkoitus taitojaan virallisesti esitellä. Roope on syönyt maanantaista asti sydänlääkkeitään, mutta mitään selvää muutosta siinä ei ole ainakaan vielä näkynyt. Välillä on vähemmän täriseviä päiviä, ja välillä tärrätään ja huojutaan enemmän. Tilannetta seuraillaan ja varataan uutta tohtoriaikaa, jos tilanne ei muutu. Keli on ollut pari päivää upea. Pihalla onkin vietetty paljon aikaa ja koirat ovat olleet iltaisin aivan poikki. Roope löysi tänään vielä herkkupalakseen myyränkin. Paljoa niitä ei ole lumien hävittyä enää näkynyt. Ohjelmassa treeniä ja pennunodotusta. Reilu viikko enää!
27.4.2009 - Roope kävi tohtorissa

Roopen tärinäkohtaukset eivät laantuneet kipulääkkeellä, joten tänään suuntasimme tohtoriin. Roopen sydämestä löytyi kuuntelemalla sydämen läppävika, endokardoosi. Tärinäkohtaukset voivat johtua tästä. Roopelle aloitettiin sydänlääkitys, jonka vaikutusta seurataan alkuun pari viikkoa. Toivotaan parasta, pelätään pahinta, eihän tässä muuta voi. Positiivisempiakin asioita on mahtunut viimeiseen viikkoon. Tottistelemassa käytiin lauantaina ajatuksella "piski haltuun keinolla millä hyvänsä". Melkoisen kurinpalautuksen se vaatikin, mutta alkoi sen jälkeen kestää hanskassa ja tehdä Rasmusmaista työtä. Ei heitetä vielä kirvestä kaivoon! Rolle teki todella hienoa seuraamista. Muuta eivät sitten tehneetkään, kun halusivat fiilistellä hyvällä suorituksella. Kuvia otettiin upeassa säässä, galleriaan siis! Lauantaina saatiin vieraitakin, kun Rollen puolisisko Nemi omistajineen tuli kylään. Muutaman kuvan kerkesin napsimaan ennenkuin piti jättää vieraat, ja aivan upea keli, ja raahautua töihin. Koirat olivat riekkuneet pihalla koko illan, ja yöllä töistä palatessani oli vastassa ihanan väsynyt lauma. Pentukuume vain kasvaa, ja unta on nähty jo lentokoneesta myöhästymisestäkin. Vielä pari viikkoa.. Pennut kuulemma rakastavat ulkonaoloa, ja nukkuvat yöt kuin tukit. Kasvattajan sivuilla onkin kuvia ulkoilmasta nauttivista pennuista.
21.4.2009 - Möllitokoa ja muita kuulumisia

Tänään käytiin Rasmun kanssa möllitokoilemassa voittajaluokan liikkeitä. Se hallinta, se hallinta. Itse liikkeissä virheet tulivat siellä missä pitikin, mutta koko yleisolemus on aivan holtiton. Tänään pääsin Rasmun käytökseen puuttumaan, mutta saa nähdä oliko siitä mitään apua. Se kun tänäänkin hölmöili useampaan otteeseen kurinpalautuksista huolimatta. Täytyisi saada aikaiseksi joku sotasuunnitelma ongelman ratkomiseksi. Rekku ja Rolle tekivät kevään ensimmäiset esineruututreenit. Rekulla oli ollut vähän turhankin kivaa, ja sitä myöten holtitonta menoa, mutta kyllä esineet löytyivät. Rolle osaa vihdoin käyttää nenäänsä myös ilmassa, ja esineet löytyivät hienosti! Roope sai etsiä pihalta ruokaa, pyh esineille. Roopella on viimeisen kuukauden aikana ollut omituisia nykimiskohtauksia, kuin iso elohiiri nykisi sen etupäätä ja päätä. Ensimmäiset olivat hyvin lieviä, mutta viimeiset neljä (joista viimeisin tänään) ovat olleet selkeämpiä. Kestoltaan ne ovat todella lyhyitä, muutaman sekunnin mittaisia. Nyt kokeillaan kipulääkekuuria, josko nämä kohtaukset olisivat seurasta esim. selkäkivusta. Muuten tilannetta seuraillaan ja varataan tohtoriaikaa, jos tilanne ei parane. Keli on ollut parina päivänä todella upea, ja siitä on nautittu hiekkakuopalla rellestäen. Galleriasta löytyykin tuoreita kuvia niin eiliseltä kuin tältäkin päivältä. Viikonloppuna saimme vieraiksi agilityreissulla olleet Eevan ja Tinkan. Hyvin istui Tinka laumaan jätkien sekaan, vaikka eivät ole pitkään aikaan nähneetkään. Eevalle kiitos mukavasta viikonlopusta! Agilitykärpänen puraisi emäntää taas erityisen pahasti. Pään sisällä on käynyt pari päivää melkoinen myllerrys Rasmuksen liidoista. Toisaalta "lupa" kohtuulliseen treenaamiseen ja kisaamiseen olisi, toisaalta olenko vain ahne, jos sen radalle vien. Jospa tuo toko alkaisi taas kulkemaan ja veisi mukanaan, niin ei tarvitsisi pähkäillä.
17.4.2009 - Tonttu-torviset pihahommissa

Tämä viikko on vietetty pihahommissa, tai lähinnä torjuttu vedenpaisumusta. Viime syksyn kaivoremontin jälkeen jäi tilaamatta kuorma maata. Kuten arvata saattaa, maata vailla oleva monttu on kerännyt pihalta järjettömän määrän sulamisvesiä. Vettä on poistettu niin sähköisin kuin hartiavoiminkin, jotta on saatu pidettyä talo kuivalla maalla. Tänään on tainnut routa antaa periksi ja vesi alkaa imeytyä maahankin. Katsotaan mitä viikonloppu tuo tullessaan.. Isäntä lähti viettämään ansaittua vapaailtaa mönkijäretkelle, minä etsin kameran laukusta ja vietin iltaa katselemalla koirien riekkumista. Illat alkavat olla ihanan valoisia. Galleriaan on lisätty siis uusia kuvia, ja muutama pihatyökuvakin parin päivän takaa. Etusivulle on päivitetty tuore laumapotretti. Roope näytti joka kuvassa yhtä nyrpeää naamaa, kun kesken myyränmetsästyksen huusin sen poseeraamaan. Ensi tiistaina oli ajatuksena mennä kokeilemaan möllitokoa, mutta saa nyt nähdä. Tällä viikolla ei ole ollut yhtään aikaa käydä treenaamassa, mutta jos viikonloppuna ja maanantaina kerkeäisi. Edellistreenin loppuyhteenveto oli, jotta Rasmus ei ole juurikaan hallinnassa. Treenit ovatkin olleet pitkän aikaa pelkkää kiva-kivaa uusia asioita opetellen. Pennut tulevat jo viisi viikkoa. Voiton puolella ollaan odottamisessa jo!
8.4.2009 - Pieniä kuvapäivityksiä

Sain vihdoin ja viimein aikaiseksi ottaa uudet ateriointikuvat koirien terveyssivuille, kun koirat söivät välipalaansa pihalla. Rekunkin harva kalusto kykenee edelleen luunsyöntiin. Samalla päivitin myös Rollen agiliito- ja tokokuvia, jotka olivat kerenneet vanhenemaan reilusti. Treenattu on, ja riehuttukin, kuten kuvasta näkyy. Ajattelin käydä Rasmuksen kanssa tokon möllikisoissa kuun lopussa kokeilemassa EVL:n kuvioita. Valmis tuo ei missään nimessä ole, mutta pääseepähän näkemään kisatilannetta käytännössä. Eikä kaikkea ole pakko suorittaa, jos joku liike ei tunnu ollenkaan toimivan. Tunnari ainakin on jäänyt aivan paitsioon viime aikoina. Rolle ja Mikko ovat asettaneet itselleen tavoitteen kisata agilityssa kesäkuun lopulla, hyvä pojat! Lisäksi emäntä on kaavaillut ilmoittavansa Rollen Lappeenrannan ryhmänäyttelyyn toukokuun puolenvälin jälkeen. Suunnitelmia alkaa siis syntyä. Meidän tuurilla ne voivat tosin kaatua vielä monen monta kertaa, mutta onpahan peli avattu taas. Pentukuume on aivan valtava. Kasvattaja on ottanut pennuista elävää kuvaa, ja voi jessus, että ovat pienet karvapallot suloisia! Videoita voi katsoa kasvattajan sivuilla. Lennot on jo varattu, ja pieni akkakoira kotiutuu meille 12.5. Nyt täytyy enää malttaa odottaa siihen asti.
2.4.2009 - Kuvia ja treenejä

Roopekin pääsi tänään kaupungille humputtelemaan, Lotan, Vienon ja Rekun seuraksi. Juuston voimalla kippura oli sen verran kuulollakin, että sen uskalsi antaa olla hihnatta. Vähän Roope jopa pitkänaamojen kanssa leikkikin, taisi olla kovin onnellinen reissuun pääsystä, vaikka autoilua inhoaakin. Aurinko pakotti ottamaan kameran mukaan, joten kuvia löytyypi Galleriasta. Illemmasta oli Rasmuksen ja Rollen vuoro päästä liikenteeseen, eli tottistreeneihin. Rasmun kanssa tehtiin taas vähän sitä sun tätä. Merkki ja ruutu olivat tänään paljon paremmat kuin viime kerralla. Rolle opetteli eteenmenon saloja, ja kissanruoan kannustamana saivat tehtyä muutaman oikein hyvän eteenmenon. Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin. Rasmuksella ei ollut mitään käytösongelmia, vaikka häiriönä oli niin ihmisiä, autoja kuin koiranhaukkujakin. Emäntä kyllä oli helmikuisista säikkymisistä säikähtäneenä kovin varpaillaan koko ajan, kun häiriötä tosiaan oli paljon normaaliin treeniin verrattuna. Hyvä näin ja katse eteenpäin! Rasmus onkin ilmoitettu tokokoulutukseen 2.5. Roope on oppinut hienosti pyytämään sisälle myyrästettyään tarpeeksi. Mikko tallensi eilen syömään pyrkivän kippuran oven takaa. Myyräherkuttelun jäljiltä roikkuu vielä kuolaakin suupielessä.
29.3.2009 - Kyllä tämä tästä treenaamiseksi vielä muuttuu!

Tänä viikonloppuna on päästy taas treenien makuun, kun kaksijalkaisten tauti alkaa vihdoin helpottaa. Eilen käytiin Rasmuksen ja Rollen kanssa treenaamassa tottista. Rasmun kanssa tehtiin vähän sitä sun tätä. Treenin alle täytyy ottaa erilaiset merkit. Erilaiselle törpölle kun ei Rasmu mennytkään kuin vettä vaan, mutta pienen opastuksen jälkeen osasi taas hyvin. Rollen ohjelmassa oli noutoa, joka saatiinkin oikein hyvälle mallille. Rollella on ollut tapana pitää omaa kivaa kapulan kanssa, mutta eilen näytti loksahtavan kaaliin, että kivaa on vasta, kun kapula on isännän kädessä. Kuviakin napsittiin aurinkoisen kelin innostamana, ne löytyvät Galleriasta. Tänään oli sitten Rollen agilitytreenien vuoro ja änkesin itseni mukaan katselemaan menoa. Hallintaa, hallintaa, sitä on koirakko vielä vailla. Paikkapaikoin todella hienoakin menoa! Vihreä halli ei ollut minun kuvaustaidoilleni mikään ihannepaikka, mutta jotain kuvia on lisätty Galleriaan. Treenien päätteeksi pääsi emäntäkin kokeilemaan menoa, ja voi jessus millainen kaipuu voikaan radalle nyt olla. Kamalasti tekisi mieli Rasmuksen kanssa vielä kokeilla, kun se kerran kunnossa on, mutta mutta.. Saa nähdä. Muuten ei mitään uutta Syväsmäessä. Pientä punaista akkakoiraa odotetaan edelleen malttamattomina. Pennut ovat aukaisseet silmiään ja näyttävät mielettömän söpöiltä pikku mötkylöiltä. Tuoreita kuvia on taas kasvattajan sivuilla Kennel Montmorenja. Ja akkakoirahan on tulossa meille sijoitukseen jätkien kasvattajalta Minnalta.
23.3.2009 - Vihdoin vähän treeniä Rasmuksen kanssa!

Vihdoin tänään emännällä kulki henki sen verran kohtuullisesti, että uskaltauduttiin lähtemään treenikentälle. Tarkoituksena oli kokeilla, miten sujuisi merkin ja ruudun yhdistäminen. Epäillen aloitettiin, koska eihän merkkikään ole mikään varma vielä. Ja mitä vielä! Me onnistuttiin! Videokamera kökötti vahtaamassa tekemisiämme, ja pätkä treenistä löytyy Galleriasta. Galleriaan on lisätty myös pihariekkukuvia yhdeltä aurinkoiselta aamulta. Kyllä on kiukuttanut olla aivan tukossa ja kykenemätön lähtemään mihinkään, kun kelit ovat olleet aivan upeita! Rasmus oli jostain käsittämättömästä syystä syönyt puolitoista sukkaa torstai-iltana! Puolikasta osasimme arvaillakin, mutta lisäksi kokonainen tuli aivan yllätyksenä. Perjantai-iltana Rasmus oksensi sukat ulos ja seuraava yökin meni oksennellessa. Ruokaa pysyi sisällä ainoastaan minimaalinen annos kerrallaan. Aamuyöstä viimeisessä puklauksessa oli vertakin mukana. Pienten ruoka-annoksien avulla Rasmuksen olo alkoi parantua lauantaina. Mahaa ei aleta tässä kohtaa lääkitsemään, koska veri voi olla "vain" sukkien ja oksentelun aiheuttamaa. Nyt näyttää siltä, että enempää vierasesineitä ei herran mahaan ole päätynyt, koska vointi on ollut normaali. Jos ei vahingossa jollekin jotain satu, niin kyllä ongelmia saadaan näköjään tekemälläkin tehtyä. Pienen punaisen syntymästä tuli sunnuntaina kuluneeksi jo kokonainen viikko! Kasvattajan sivuilta löytyy tuoreita kuvia pesueesta Kennel Montmorenja. Tunnelmat ovat melko malttamattomat, vielä pitäisi odottaa useampia viikkoja. Roope selvisi taannoisista sähkökatkoista kohtuullisen hyvin. Ensimmäiseen katkeamiseen se ei reagoinut mitenkään, eikä myöskään sähköjen palaamiseen. Emäntä kerkesi ensimmäisen katkon jälkeen lykkäämään tietokoneen takaisin seinään, ja tietenkin sähköt katkesivat vielä uudestaan. Tietokoneen varavirta alkoi piippaamaan, ja sitten vietiin kippuraa. Voisiko se reagoida eniten tuohon piippaukseen? Laskin Roopen pihalle ja se vietti siellä loppukatkon ajan. Sisälletultuaan oli onneksi ihan normaali. Rollen agiliidot ovat olleet isännän sairastelun vuoksi katkolla, ja nyt toivotaan kovasti, että viikonloppuna pääsisivät jatkamaan. Rasmun kanssa koitetaan treenata niin paljon kuin mahdollista. Ja Roope ja Rekku viettävät maalaiselämää, nauttien täysin rinnoin.
15.3.2009 - Edessä paluu arkeen

Se olisi edessä paluu arkeen, emäntä tosin on vapaalla vielä huomisen. Flunssa jyllää kaksijalkaisissa edelleen välillä enemmän ja välillä vähemmän. Alkaa huumori loppua pikkuhiljaa, kun ei mitään jaksa kunnolla tehdä. Lotta ja Vieno olivat yökylässä viihdyttämässä poikia. Riemua niillä riittikin vaikka muille jakaa. Tänään saatiin vähän kuviakin napsittua ja ne löytyvät Galleriasta. Rekun ruoan varastelu alkaa mennä aivan överiksi. Se on viikonlopun aikaan onnistunut varastamaan, ja syömään, lähes kilon karkkia aivan uskomattomista paikoista. Todistetusti Rekunkin maha voi mennä sekaisin, vaikkei uskoisi. Melkoinen kiire on ollut pihalle muutaman kerran. Huomisen vietämme sähköttä huoltotöiden takia. Saa nähdä, kuinka lujaa Roope katkeamiseen reagoi. Se onkin taas ollut hyvänä ilman säikkymisiä, joten eiköhän se huomisesta taas keksi alkaa uudestaan, huoh. Tänä aamuna sähköpostissa odotti kauan odotettu ilouutinen, laumaan on syntynyt viime yönä vahvistusta! Pienen punaisen akkakoiran, tervun tietysti, olisi tarkoitus saapua Norjasta sekoittamaan niin neli- kuin kaksijalkaisiakin parin kuukauden päästä. Vastasyntyneiden pentujen kuvia löytyy kasvattajan sivuilta osoitteesta http://www.montmorenja.com.
12.3.2009 - Oma koti kullan kallis

Koirat olivat käyttäytyneet hienosti hoitajansa kanssa. Roope oli ollut erityisen kiltti ja tullut pyydettäessä sisälle lähes joka kerta. Meidän kanssa se tuppaa jäämään joka ulkoilulla myyräjahtiin. Meillä reissaajillakin kaikki sujui hyvin. Saatiin syötyä ja juotua, ja auto toi kiltisti kotiin. Tänä aamuna suuntasimme kohti Espoota osteopaatti Maare Kaiperlan vastaanotolle. Rasmuksesta löytyi pieniä jumeja, jotka hoidettiin pois. Todennäköisesti ne ovat syntyneet leikin lomassa, näiden leikki kun on paikkapaikoin melkoisen rajua. Selkä oli täysin kunnossa. Röntgenkuvien ja Rasmun kunnon perusteella ei agilitya tarvitsisi Maaren mielestä lopettaa tässä kohtaa. Asiaa punnittaneen kunhan emäntä uskaltaa ruveta juoksemista käännöksineen kokeilemaan, aikaisintaan alkukesästä. Rekku oli hyvässä kunnossa. Jumeja sillä luonnollisesti oli etupäässä ja oikeassa takajalassa, mutta ei mitään epänormaalia. Sen hyvävointisuus ei ole ollut vain meidän kuvitelmaa, vaan se voi oikeasti erittäin hyvin. Positiivisia uutisia molemmista sankareista siis. "Idioottikaksosilla" oli reissussa todella mukavaa. Hymyssäsuin on saanut niitä päivän seurata, kun ovat nauttineet toistensa seurasta. Kuvassa ollaan pysähdytty paussille Tähtihoviin. Aksi on ollut tänään viihdyttämässä Roopea ja Rollea, ja kummia se on saanutkin aikaan. Roope, arvokas vanha herra, viiletti nuorison kanssa pitkin pihaa leikkien! Kerkesin vähän kuvia nappaamaan todisteeksi ennenkuin aurinko karkasi mailleen. Ne löytyvät tietenkin Galleriasta. Tuntuu ihanalta olla muutaman päivän autossaistumisen jälkeen kotona. Loppuloma otetaan rennosti ja tehdään jotakin, jos sattuu huvittamaan. Koiratkin ovat sen verran väsyneitä, että tuskin laittavat pahakseen huomiseksi suunniteltua myöhäistä herätystä.
8.3.2009 - Kun maalaiset jäälle lähti

Aivan upea keli houkutteli arkajalat jäälle, tai lähinnä arkajalka-emännän, muilla ei ollut uskalluksessa puutteita. Apua, apua, kantaako tämä varmasti? Pian vastaan tuli hiihtäjä, jolloin emäntä pikkuisen rauhoittui. Seuraavaksi löydettiin itsemme jäätieltä, jossa oli melko tuoreita renkaan jälkiä. Kohta perään jäällä meni auto. Siinä vaiheessa emäntäkin alkoi uskoa, että kyllä se jää kantaa. Belgeillä oli (yllättäen) hirmuisen hauskaa ja Roopea masensi kulkea hihnannokassa. Lohdutukseksi sille heiteltiin aina välillä ruokaa pitkin hankea, oli se ainakin hetkittäin tyytyväinen. Kaksijalkaisten kunto flunssan jäljiltä ei ole kummoinen, joten hissunkissun mentiin. Kotiinpalatessa huomattiin, että aikaa kului 2 tuntia! Joitain kuvia reissulta on lisätty Galleriaan. Kaksijalkaiset aloittavat huomenna talviloman viettämisen ja ylihuomenna suuntaamme pikalomalle Tallinnaan. Koirat jäävät kotiin hoitajan kanssa. Keskiviikkoiltana takaisin kotiin, ja torstaiaamuna ajetaan taas pääkaupunkiseudulle osteopaattia tapaamaan. Ajoa siis sinne ja tänne. Jospa loppuviikosta saataisiin jotain treenienkin suhteen aikaiseksi.
4.3.2009 - Elävää kuvaa taas tarjolla

Talouden kaksijalkaisiin iski vuosisadan flunssa ja koirat ovat viettäneet hiljaiseloa. Toivottavasti päästään viikonlopun aikaan jo vähän liikkumaan. Emäntä on käyttänyt sairaslomaa hyödyksi ja pyöritellyt videoita sen verran, mitä pään huminalta on pystynyt. Rasmuksen agikisavideot ja Rasmuksen ja Rekun luonnetestivideot ovat löytäneet tiensä galleriaan. Uuttakin on saatu aikaan. Rollen luonnetestivideo on vihdoin ja viimein galleriassa! Hupipuolta edustaa Roopen myyrästys-video. Kyllä siinä on pystykorva elementissään. Mars Galleriaan siis! Rekun ien on umpeutunut hyvää tahtia, eikä siinä ole ollut enää punoitustakaan. Raa'an luun syöminenkin onnistui ilman ongelmia, joten ehkä tässä uskaltaisi jo hengähtää. Roope tuntuu säikkyvän silloin tällöin, ainakin makuuhuoneen patterin naksahduksia. Säikkymiset ovat nyt aivan hetkellisiä, ja Roope palautuu heti, joten tilannetta seurataan. Rasmus ja Rekku lähtevät ensi viikon torstaina Espooseen osteopaatille tarkistuskäynnille. Edellisestä käynnistä on jo vuosi, kun syksylle varattu aika peruuntui emännän selkävaivojen takia. Isäntäväki yrittää parantua parhaansa mukaan, jotta päästään taas touhuamaan.
25.2.2009 - Rollen ja Aksin riemua

Löytyy Galleriasta. Keli oli tänään aivan upea ja tehtiin Rollen kanssa retki kaupunkiin Aksia tapaamaan. Pikkuisen oli jätkillä erimielisyyksiä, mutta loppua kohden leikki maistui koko ajan paremmin. Pitäisi treffata ehdottomasti useammin. Samalla Rolle pääsi kyläilemään muutenkin, joten nyt täällä makaa yksi Rolle raatona pitkin lattiaa. Ovat aivot saaneet tarpeeksi töitä. Rekun antibiootit loppuivat ja nyt jännityksellä seurataan, kuinka ikenen käy. Toistaiseksi se on hyvässä kunnossa ja umpeutunutkin jo jonkin verran. Kädet ovat kyynärpäitä myöten ristissä. Roopen säikkyminen meni tällä kertaa ohi itsekseen. Ainakin yhden todella lyhyen sähkökatkon paikallistimme sen säikkymisen aikaan, liekö niitä on sitten enemmänkin, mutta niin lyhyitä, että vain Roope kerkeää niihin reagoimaan. Toistaiseksi kaikki taas hyvin. Rasmus joutuu edelleen välillä kurmuuttamaan Rollea, jotta se ei luule itsestään liikoja. Rekun kanssa välit ovat tasoittuneet jo normaaleiksi. Galleriasta löytyykin muutama foto "kaksosten" tämänpäiväisistä painileikeistä. Rolle on päässyt agiliidossa hyvin alkuun ja Rasmus on sulatellut uusia liikkeitä jonkin aikaa. Töihin pitäisi tosissaan alkaa, kesä tulee taas yllättävän nopeasti.
16.2.2009 - Rekku kävi vaihteeksi tohtorissa

Niinhän siinä kävi, kuten arvata saattaa, eli Rekun ien tulehtui kuitenkin. Viikonloppuna aloitettiin antibiootit ja tänään käytiin näyttämässä purukalustoa tohtorille. Antibioottia jatketaan vielä viikon verran ja katsotaan tilannetta sitten uudestaan. Liikkua saadaan nyt ihan normaalisti, ja luvasta otettiinkin ilo irti samantien.. Galleriaan on lisätty paljon kuvia tämänpäiväiseltä hiekkakuoppareissulta. Keli oli aivan upea! Metsänelävien jälkiinkin reissullamme törmättiin. Isoja jälkiä olivat, eikä emännällä ole jättäjän lajista mitään käsitystä. Kovasti oli Roope lähdössä jälkiä seuraamaan, mutta pysyi ruodussa kuitenkin. Galleriaan on lisätty myös muutama videonpätkä Rasmun tokotreeneistä ja Roopen hienosta noutamisesta. Lisää on luvassa, kunhan aikataulu sallii pidemmän koneella istumisen. Alkuun pääsee joka tapauksessa nyt galleriassa. Roope on parina iltana säikkynyt taas jotain emännän silmiin ja korviin olematonta. Tilannetta seuraillaan ja haetaan tarvittaessa vanhalle herralle taas mieltä tasoittavia yrttejä. Rasmuksen pallien puute tuntuu aiheuttavan laumassa pientä epätasaisuutta. Rolle yrittää kovasti haastaa Rasmua, ja onpa Rekkukin kerennyt pari kertaa moista kokeilemaan. Rasmus kuitenkin palauttaa nuorison ruotuun tasaisen varmasti, joten toivotaan, että tämä vaihe ei kestäisi pitkään. Rollelle olen yrittänyt katsoa näyttelyitä, ja taitavat mennä kesäpuuhiksi tänä vuonna. Emännästä on tullut sen verran mukavuudenhaluinen, että ahtaat hallit eivät vedä puoleensa ollenkaan. Erkkariin sitten viimeistään.
11.2.2009 - Sivujen uusimista ja Rekun ikenen vahtimista

Rekku tuntuu olevan ihan ok. Ien näyttää hurjalta kulmahampaan jättämän kraaterin takia, mutta kipeä ei elikko tunnu olevan. Hirmuisesti leikkisi keppi- ja painileikkejä muiden kanssa, mutta toistaiseksi ollaan ne vielä kielletty. Seurataan tilannetta vielä muutama päivä ennen normaaliin päiväjärjestykseen palaamista. Nyt vaan toivotaan, että paraneminen jatkuu hyvin. Rasmuksen kanssa käytiin treenaamassa eilen uusia liikkeitä, eli merkkiä ja ohjattua noutoa. Molemmat tuntuivat jätkän päähän uppoavan hienosti, joten tästä on hyvä jatkaa. Tunnaria pitäisi myös alkaa tehdä huru mycket, kunhan saisi aikaiseksi hakea kapuloita. Rasmuksen käytös treenin aikana oli normaalia, ja hyvä niin. Rolle ja Mikko aikovat keskittyä kevään ajan agiliitoon, kunhan tällä viikolla pääsevät aloittelemaan taas. Kesemmällä on ohjelmassa sitten jälkeä ja tottistelua. Roope keskittyy myyrästämään. Taidetaan laskea jo kolminumeroisessa luvussa sen talven aikana saama saalis, sen verran tiuhaan se evästä itselleen pihalta napsii. Wuppe.net on kokenut hieman ulkonäöllistä muutosta. Emännän selkä antaa istua jo sen verran pitkään yhtä soittoa, että jotain alkoi syntyä. Videoita koitan laittaa galleriaan viikonloppuna, ja myös vanhojen valokuvien on tarkoitus päätyä vielä galleriaan. Muitakin pieniä päivityksiä on vielä tulossa, kunhan aikataulu antaa myöte niitä työstää. Jos sivuilta löytyy jotain toimimatonta tai omituisesti käyttäytyvää, otan niistä mielelläni tietoa vastaan sähköpostitse. Sivut toimivat parhaiten Firefox-selainta käyttämällä.
8.2.2009 - Vuosi on lähtenyt käyntiin tyypillisellä tuurilla

Se on tämä meidän tuuri vuodesta toiseen yhtä hyvä.. Rasmuksen kanssa yritettiin käydä kouluttautumassa tokossa. Rasmuksen käytös esti kuitenkin treenaamisen lähes tyystin, se pelkäsi kaikkea ympärillään. Emännällä on niin huonot hermot, että käytös sai emännänkin täysin pois tolaltaan. Sama käytös toistui uudestaan parin päivän kuluttua, tosin hieman lievempänä. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä heräsin sängyn tärinään. Rasmus sai epilepsiakohtauksen aamuyöstä. Siitä tarkemmin Rasmun kohtauspäiväkirjassa. Torstaina menimme taas treenaamaan, ja Rasmus olikin taas oma itsensä ilman pienintäkään merkkiä säikkymisestä. Mielessä on, että säikkyminen on ollut jollain tapaa kohtauksen tekemistä, mutta tiedä häntä. Tilannetta seurataan. Seuraavaksi oli Roopen vuoro saada emäntä tolaltaan. Se otti ja karkasi metsälenkillä. Alkuun vihastutti, mutta ajan pidetessä se muuttui epätoivoon. Ei muuta kuin koiran perään. Hirmuista vauhtia umpihangessa rymytessäni ja epätoivoisesti koiraa huudellessani kerkesi käydä monta kauhuskenaariota mielessä. Sen verran epätoivoiselta kuulostin, että Rasmu päätti ottaa ohjat käsiinsä. Se alkoi jäljestää Roopea ja lopulta saavutimme sen! Sama pätee näköjään arjessa kuin kisoissakin.. Silloin, kun emäntä on toivonsa jo menettänyt, alkaa koira toimia. Silloin ne parhaat tulokset syntyvät, kun on varma, että käy päinvastoin. Eikä siinä vielä kaikki. Lotta ja Vieno tervut olivat tänään juoksuttamassa poikia. Rymysivät pitkin pihaa ja emäntä yritti huonosta kelistä huolimatta napsia valokuvia. Kuvia katsellessa huomio kiinnittyi yhteen kuvaan. Kuvassa Rekun toinen yläkulmahammas sojotti 90 astetta sivulle ulos suusta! Sitten vietiin Rekkua tohtoriin. Hampaassa ei ollut mitään viitteitä juurien tai muunkaan heikentymisestä, joten tämä hammas on aivan oma tarinansa kadonneiden välihampaiden lisäksi. Veikkaus on, että joku koiratovereista on osunut päin Rekun näköä juuri sopivasti, kun Rekulla on ollut tennispallo suussaan. Pallo on sitten ulostautuessaan katkaissut hampaan edestään. Mainitsinko jo ainaisesta hyvästä tuuristamme? Hammas on nyt poistettu ja Rekku nukkuu pois krapulaansa. Katsotaan, mikä on tilanne huomenna. Rasmun pesue täytti tänään 7 vuotta! Viime viikolla lenkillä vastaankävellyt ihminen kysyi, ovatko kaikki koirat vielä pentuja. Ikä ei Rasmussakaan päälle päin siis näy. Onnea kaikille sisaruksille! Toivotaan, että ensi päivityksessä olisi positiivisempaa kerrottavaa.
22.1.2009 - Tämän vuoden suunnitelmia

Rasmus kävi eilen tohtorissa tikkien poistossa ja on parantunut hyvin. Turvotusta on vielä koipien välissä, mutta se katoaa sieltä pikkuhiljaa. Kyllä oli koiranpoika onnellinen päästessään muiden kanssa temuamaan. Se kun on leikkuusta eiliseen saakka ollut kiellettyä. Uudessa lumessa oli erityisen kiva peuhata, ja Galleriaan löytyi muutama otoskin jätkien paineista. Tänään oli emännän vuoro kokeilla hiihtoa pitkänaamojen kanssa. Roope oli myyrästyksestä jo sen verran väsynyt, että halusi ennen hulabaloota sisälle, melkoisen fiksu veto! Alku tuntui melkoisen toivottomalta, kun Rekkua ja Rollea sai koko ajan käskeä pois edestä. Asiaa ei auttanut yhtään se, että Rasmus roikkui vähän väliä hampaineen suksissa. Alkukankeuksien jälkeen homma alkoi kuitenkin luistaa, joten tätä lisää! Viime viikonloppuna käytiin jäitä kokeilemassa. Sen verran lumetonta ja liukasta oli, että koirat joutuivat kulkemaan hihnannokassa. Kuvassa Rekku ihmettelee jäällä maailman menoa. Rasmus ja minä menemme reilun viikon päästä toko-koulutukseen hakemaan vinkkejä EVL:n liikkeiden opetteluun. Rolle ja Mikko puolestaan jatkavat agin treenausta pitkän tauon jälkeen helmikuun puolessa välissä. Saadaan tämäkin vuosi pikkuhiljaa alkuun!
12.1.2009 - Potilas Muumipeikko

Rasmus kävi perjantaina pallien poistossa. Leikkaus sujui hyvin, ja huimasta turvotuksesta huolimatta Rasmus ei ole ollut kovin kipeäkään. Kaulurin kanssa törmäilee pitkin ja poikin, se ei ole Rasmun mielestä edes hidaste. Huonekaluja on siis jouduttu siirtämään seinienvierustoille, jotta pysyisivät ehjinä. Toivotaan, että paraneminen jatkuu hyvin. Samalla rauhoituksella otettiin Rasmuksen selästä kontrolliröntgenkuva. Luupiikki oli ennallaan, mutta lisäksi pienempiä muutoksia oli tullut kahden muun rintanikaman alapinnalle. Diagnoosi on alkava spondyloosi. Diagnoosin myötä agilityharrastus saa tässä taloudessa jäädä Rollen ja Mikon harteille. Vaikka Rasmus tällä hetkellä oireeton onkin, ei selkää ole järkevää rasittaa liikaa. Keskitytään toipumisen jälkeen tokoon sitten tuplateholla. Keli on muuttunu kauniin talvisesta vesisateeseen. Rolle kerkesi kuitenkin eilen harjoittelemaan hiihtoa Mikon kanssa. Muutama pimeä kuva löytyy Galleriasta. Mielettömän hauskaahan Rollella oli tietenkin. Toivottavasti eivät sula kaikki lumet pois, että pääsevät jatkamaan uutta harrastusta. Kuvassa Potilas matkalla tohtorista kotiin.
4.1.2009 - Aurinkoista uutta vuotta!

Uusi vuosi on alkanut aurinkoisissa merkeissä. Kameraa on parina päivänä ulkoilutettu, ja kuvia löytyypi Galleriasta. Vuodenvaihde meni koirien osalta oikein hyvin. Raketteja ammuttiin tällä suunnalla sen verran harvaan, että isommilta panikoinneilta vältyttiin. Roope ei edes reagoinut kuin pariin paukkuun, joten lienee vanhan herran kuulo sen verran heikentynyt, että ei kaikkea enää kuule. Rekku säikähti pihalle muutaman kerran ja pyysi sisälle, mutta lähti kuitenkin aina uudestaan muiden seuraksi. Rasmus ja Rolle eivät luonnollisesti lotkauttaneet korvaansakaan. Rasmuksen uusi vuosi alkaa näillä näkymin pallien poistolla. Tällä viikolla lattialta on löytynyt pari veritippaa, jotka ovat olleet Rasmun vehkeistä peräisin. Talouspaperin kanssa on Rasmun jalkovälissä käyty ahkerasti, mutta tuloksetta. Tänään lenkillä Rasmuksen koivennostojen tulos oli yhtäkkiä todella veristä. Päätös tehtiin syksyllä - jos oireet vielä uusivat, pallit lähtevät. Soitan huomisaamuna tohtoriin. Kuvassa Roope leikkii kukkulankuningasta.